Australia on mitoiltaan melekosen valtava pala maata ja sitä kiertää järkyttävän pitkiä teitä. Kaupungit rakentavat lisää teitä ja nostavat julkisen liikenteen hintoja, ristiriitaisesti toivoen että kansa käyttäisi vähemmän omia autojaan ja enemmän busseja, junia ja metroja olettaen että niitä kaupungeista löytyy. Huomioitavan arvoista on myös se, että bensa on täällä noin puolet Euroopan hinnoista, autoverot on ymmärtääkseni matalat ja auton hankkiminen on huomattavasti helpompaa kuin kirjastokortin. Eittämättä siis paras tapa monestakin eri syystä matkustaa Australiassa on vuokratulla tai mielellään omalla autolla.
Kulkupeliä valitessa kannattaa toki kartoittaa omat matkasuunnitelmat ja –toiveet. Jos tarkoituksesi on vain vierailla itärannikon suurimmissa ja kuuluisimmissa kaupungeissa, punkata hostelleissa ja bilettää nähtävyyksien seassa, on linja-auto tai lentokone vallan mainio vaihtoehto. Tämä ei minua ole kuitenkaan koskaan kiinnostanut joten en ole edes noiden hintoihin liiemmin perehtynyt.
Bussilla matkustaessa paikasta A paikkaan B saat juuri sen. Itse hallinnoimalla ajoneuvolla voi pysähtyä milloin haluaa, missä haluaa, kääntyä katsomaan ”Hei tuolla on joku vuori, mennään sinne!” Matkassa täytyy kuitenkin huomioida ajoneuvosta syntyvät muut kulut. Se on jokaisen oma asia tahtooko vuokrata auton ja jättää täten osan riskistä auton omistajalle vai ostaako oman auton. Kohtuullisia nelipyöräisiä voi Australiassa ostaa $2000-$3000 hintaan.
Kulkupeliä valitessa kannattaa toki kartoittaa omat matkasuunnitelmat ja –toiveet. Jos tarkoituksesi on vain vierailla itärannikon suurimmissa ja kuuluisimmissa kaupungeissa, punkata hostelleissa ja bilettää nähtävyyksien seassa, on linja-auto tai lentokone vallan mainio vaihtoehto. Tämä ei minua ole kuitenkaan koskaan kiinnostanut joten en ole edes noiden hintoihin liiemmin perehtynyt.
Bussilla matkustaessa paikasta A paikkaan B saat juuri sen. Itse hallinnoimalla ajoneuvolla voi pysähtyä milloin haluaa, missä haluaa, kääntyä katsomaan ”Hei tuolla on joku vuori, mennään sinne!” Matkassa täytyy kuitenkin huomioida ajoneuvosta syntyvät muut kulut. Se on jokaisen oma asia tahtooko vuokrata auton ja jättää täten osan riskistä auton omistajalle vai ostaako oman auton. Kohtuullisia nelipyöräisiä voi Australiassa ostaa $2000-$3000 hintaan.
Sanotaan, että sulla on suunnitteilla viikon mittainen
roadtrip ja tahdot pihistää kuluista parhaasi mukaan. Jos olet onnekas sinulla
on campervan eli pakusta muokattu nukkumiskelpoinen menopeli. Yläluokan
laitteista löytyy myös jääkaappeja ja muita omituisia avaruuslaitteita.
Asuntoautoista emme keskustele. Vähemmän onnekkailla on pelkkä wagon/ vaunu/
farmari. Sellanen verme, joka on käytännössä henkilöauto, mutta jonka
tavaratilassa on jotakuinkin riittävästi tilaa suoristautua. Yleensä matkaajaa
kylmältä maailmalta suojaamaan laitetaan patja tai pari.
Tai sitten voit olla niinkuin me, ja sulla on tavallinen
henkilöauto. Nukkumatilaa ei käytännössä ole, joten voit valita haluatko nukkua
takakontissa, takapenkillä vai pelkääjän paikalla. Kuskin paikka pyhitettäköön
tyhjäksi yleisistä turvallisuussyistä. Ensimmäisen takakontissa tähtitaivasta
katsellen vietetyn yön jälkeen kaipaat ihan oikeaa sänkyä tai edes telttaa. Tai
itseasiassa nukkuisit vaikka auton alla koska siellä on verrattain tasaista,
mahdut suoraksi ja sulla on jopa sateensuoja. Emme silti suosittele tätä,
lähinnä itikoiden ja yleisen typeryysasteen vuoksi. Olemme tähän mennessä
viettäneet muutaman viikon yöt kokoonpanolla: yksi nukkuu takapenkillä
poikittain, yksi nukkuu pelkääjän paikalla penkki kallistettuna. Tämä
vaihtoehto on siitä miellyttävä, että auto on suljettu ja turvallisen oloinen
tila, sekä penkit ovat valmiiksi pehmustettu. Tämä on jopa niin miellyttävä
asetelma, että olemme suunnitelleet asuvamme näin, kun kierrämme Australian
ympäri. Teltta on vain turhaa rahankulua, koska Suomessa on (lähes) ilmainen
terveydenhuolto epämääräisiin selkävaivoihin.
Ikkunat voi myös
näppärästi peittää erinäköisillä rinkasta löytyvillä räteillä ja rievuilla
luodakseen vähän illuusiota yksityisyydestä sekä luomaan kodikasta
mökkitunnelmaa. Jos olet epätoivoinen voit myös kokeilla raottaa autosta
ikkunaa ja virittää siihen rievun, rätin, paidan tai vaikka pikkuhousut niin
että ilma tulee läpi, mutta ulkomaailman eliöt pysyvät ulkona. Autossa nukutun
yön jälkeen auton ikkunat ovat romanttisesti huurussa, joten pienet
tuuletusaukot eivät siksikään ole pahitteeksi.
Ennenpitkää karskeimmaltakin metsäjoogaajalta tulee
vatsalaukusta huonovointista mesikämmentä muistuttavia mörinöitä joka yleisen
kokemuspohjan mukaan tarkoittaa että olisi syytä pysähtyä syömään. Porvarit
käyköön huoltoaseman ravintolassa ruokailemassa (me käydään siellä lähinnä
suihkussa ja tankkaamassa), muut voivat keskittyä metsästäjä-keräilijä
-perinteisiin. Metsät vilisee villikalkkunoita, kenguruita, wallabeja ja
puroissa solisee krokotiilien ja iilimatojen lisäksi usein myös maukkahia
kaloja, jos sulla on virveli taikka keihäs. Puut ja pensaat kantavat
herkullisia ja terveellisiä hedelmiä ja marjoja.
Vaikka ruuaksi kelpaavia uhreja näennäisesti kihisee
korvista ulos, kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. Australiassa on
erittäin tarkat eläinsuojelulajit ja although suurin osa luonnon antimista on
täysin vaarattomia, täältä löytyy satujen mukaan myös jotain myrkyllisiä
asioita. Ellet siis ole aivan varma marjan, hedelmän tahi lehden alkuperästä ja
tunnista sitä syömäkelpoiseksi, suosittelisin jättämään maistelun väliin,
vaikka joillain metsäpoluilla onkin kylttejä joissa kerrotaan
alkuperäiskansalaisten nauttineen tämän ja tämännäköisen puskan marjoja. Älä
koske, tunnistat kuitenkin puskan väärin ja makaat kohta vähintään
vatsanväänteissä jossain suossa. Jos tunnet kuitenkin palavaa intohimoa maistaa
kiellettyä nektaria, suosittelen tarkistamaan Madventuresista tutun Rikun ja
Tunnan ”MadCook” opuksen ohjeet tunnistaa
syötäväksi kelpaavia marjoja.
Saarelta löytyy sen sijaan turisteillekin avoinna olevia
supermarketteja, jotka lienee perusurvelon paras ratkaisu omatoimiseen
matkaruokailuun. Ruokavaliota suunnitellessa on huomioitava ruuan säilyvyys,
autossa on nimittäin saatanallisen kuuma silloin kun sitä ei ajeta ja ruoka voi
olla pitkiä aikoja epämääräisissä olosuhteissa. Santsaa siis riisiä, nuudeleita
ja tonnikalaa, kotonta tuttua opiskelijamättöä. Helppouden lisäksi se on myös
suhteellisen edullista. Tämän lisäksi jotkut hedelmät ja kasvikset kuten
sipuli, omenat, päärynät, appelsiinit, porkkanat, perunat jne säilyvät
kuumassakin autossa pari kolme päivää suhteellisen syömäkelpoisina. Hedelmät
ovat kalliita, mutta herkullisia. Jos ostat lihaa, käytä se heti. Jos löydät
jostain soijarouhetta tai muuta lihankorviketta taputa itseäsi selälle. Me emme
löytäneet. Leipänä olemme käyttäneet dollarin paahtoleipää, joka on tätä ns.
”tyhjää, jonka päällä on makeeta”. Jos
löydät tältä saarelta leipää, jota et voi luokitella paahto- tai pullaleiväksi,
olet ansainnut uuden taputuksen selällesi. Jos käytössäsi on keittiö ennen
matkan alkua voit myös leipoa oman leipäsi, joka todennäköisesti pilaantuu
seuraavaan pariin päivään mennessä. Suurin osa Australiassa myytävistä ruokatuotteista
on Australiassa tuotettuja, joten suurimpienkin markettejen tarjonta voi
vaihdella kasvukausien mukaan. Valmisruuat ja einekset on pyhäinhäväistys, sekä
petollisia ruokailijalle ja ruokateollisuudelle.
Ruuan valmistukseen tarvitsen usein lämpöä, tulta,
rakkautta. Vapautta salliaksesi voit napata lähimmästä Big W:stä tai Targetista
pienen matkakaasukeittimen ja siihen kourallisen santsipulloja.
Spraymaalipurkin kokoisilla kaasutötsillä toimiva pienen salkun kokoinen
retkikeitin on yksinkertaisuudessaan nerokas. Tahdon tällaisen kotiin. Vaikka
uusia tötsiä saa kolmasosa-tusinan vitosella, kannattaa alueelle tehokkaasti
ripoteltuja julkisia grillejä hyväksikäyttää. Useilla pysähdyspaikoilla,
rannoilla ja muilla näppärillä paikoilla on yleensä julkinen grilli joka toimii
nappia painamalla. Grillit ovat usein saastaisia eivätkä lämmitä vettä
kiehuvaksi asti. Tällaista laitetta onkin siis aivan loistava käyttää esim.
kahvi-, tiski- ja pyykkiveden lämmittämiseen, varsinkin jos lähistöltä löytyy
vesihana.
Ruuan nauttimiseen on näppärä omistaa esim. kattila, pari
lautasta ja mukia sekä ruokailuvälineet. Puukko tahi linkkari on näppärä laite
erinäisten asioiden paloittelemiseen. Kun sinulla on auto, sinulle kertyy
paljon roinaa. Tiskiharjan voit tuoda suomesta, täällä ei sellaisia tunneta.
Parhaan pesutuloksen saat kun käytät likaista pesusientä, kylmää vettä ja
tiskiainetta ja jätät astiat kuivumaan pöydälle huonoa labyrinttia muistuttavan
ritilälaitoksen päälle. Olemme harkinneet alkavamme maahantuomaan
kuivauskaappeja.
Tästä muistuukin mieleeni. Australialaiset asunnot ovat
luotu olemaan viileitä. Tilaa on paljon ja suomalainen kerrostalo alkaa
muistuttaa enemmän muurahaiskekoa kuin tila-ihmettä. Toisaalta täällä on paljon
todella typeriä viritelmiä. Ensinnäkin nuo kuivauskaapit puuttuu kokonaan.
Niiden sijasta pöydällä on (useimmiten, joskus ei ollenkaan) tilaa viemässä huonosti
toimiva ritiläviritelmä johon mahtuu hätäisesti yhden ruokailun tiskit ja
astiat laitetaan erikseen siitä vielä kaappiin. Voit usein löytää keittiö-olohuone
kyhäelmiä joissa keittiön ja baarin väliseen baaritiskiä muistuttavaan osioon
on ängetty tiskiallas. Täten voit tehokkaasti roiskia tiskivettä myös sinne
mihin se ei kuulu. Keittiön hanastahan et saa kuin polttavaa, kuumaa tai
lämmintä vettä. Hella toimii usein kaasulla, mikä on ihan näppärää silloinkin
kun kämppiksesi polttaa vitosella ostamasi kattilan ruvelle ja kieroksi. Kahvia
et löydä mistään, osta pikakahvia, keitä vettä ja sekoita jauhetta veteen
suunnilleen viisinkertainen määrä suositeltuun verrattuna. Näin saat jotain
kahvia muistuttavaa mustaa liejua, josta tulee pissahätä. Kofeiinin vaikutukset
ovat kyseenalaiset.
Vessan hanasta et saa kuin viileää vettä, riippumatta siitä
avaatko kuuman hanan vai kylmän hanan. Jos kohtaat perinteisen altaan jossa on
erikseen kylmä ja kuuma hana, voit olla varma siitä että et saa sitä lämpötilaa
mitä haluat ja että vedenpaineesi tulee loppumaan muutaman sekuntia sen jälkeen
kun olet sen saanut hyväksi. Usein ehdit pestä kätesi kylmässä ennenkuin tunnet
pientä vivahdusta lämpimän suuntaan. Sama homma suihkun kanssa. Suihku pitää
usein vielä upottaa seinän sisään, niin että seinästä töröttää suihkupää
muutaman nivelen päässä. Et voi siis käsitellä suihkua juuri mitenkään.
Käsisuihkua en ole tällä saarella vielä nähnyt edes naisten vessassa.
Australialaisista tuntuu olevan myös todella hauska juttu laittaa
vessanpönttö muusta kylpyhuoneesta erikseen. Useissa asunnoissa sinulle
esitellään: ”Tässä on vessa ja tässä on
kylpyhuone.” Vierekkäiset ovet joista toiseen voit mennä tekemään tarpeesi ja
toiseen pesemään kätesi sen jälkeen. En tiedä onko tämän neronleimauksen ideana
käyttää enemmän tilaa, luoda yksityisyyttä vai luoda julkista koppivessaa
hellyttävästi muistuttava ahdas tunnelma kotiolosuhteisiin. On myös hyvin
mahdollista että et löydä vessan tahi kylpyhuoneen ovesta minkäännäköistä
lukkoa. Olenkin täällä tottunut siihen että jos vessan ovi on kiinni, se on
varattu. Olen koittanut muistaa olla laittamatta ovea lähtiessäni kiinni. Onhan
pusauskoppi välillä hyvä tuulettaakin.
Muutaman hikisen yön jälkeen kaipaa jo ihan tosissaan sinne
suihkuun. Josset saa bongattua itsellesi uusia ystäviä tahi lainattua
paikallisen sohvasurffarin vesipalveluja, olet melko pitkälle tyhjän päällä.
Uimaan kyllä pääsee rannikolla useissakin paikoissa, mutta vesi on suolaista.
Siksi useiden julkisten uimarantojen pientareille onkin pystytetty
suihkutötteröitä, joilla suolainen kansa voi jälleen makeutua. Makiaa! Vesi on
perhanan kylmää, mutta sentään märkää ja loppujen lopulta aivan virkistävää vaikkapa
hiekkarannalla juostun aamulenkin jälkeen. Halutessasi voit myös kikkailla
ämpäreillä tahi muilla vedenpitävillä asioilla ja lotrata päällesi löytämästäsi
hanasta pursuavaa ”raakaa vettä”. Huomattavasti autenttisempaa on kuitenkin
vain tyynesti tuntea paskan kertyvän iholleen. Seuraavan kerran peseytyessäsi
sinulla on hauska seurata irti lähtevää ”rusketusta”!
Lisähuomioina mainittakoon, että joillain huoltoasemilla on
suihku vessan yhteydessä ja luonnollisesti hostelleissa ja maksullisilla
leirintäalueilla on usein jonkinnäköinen peseytymismahdollisuus tarjolla.
Henkilökohtaisesti en maksanut ensimmäisen kahden täällä viettämäni kuukauden
aikana asumisesta yhtään mitään. Senkin jälkeenkin vasta sitten kun vuokrasimme
oman huoneen johon jäimme pitemmäksi aikaa.
Outbackiin suunnitteleville on olemassa useita hyviä
ohjenuoria siitä mitä kannattaa pakata mukaan. Käytännössä katsoen niissä
suositellaan ottamaan ainakin kaksi autoa: yksi jolla ajetaan ja yksi
varaosina, kun edellinen hajoaa. Itse ehdottaisin järjestämään itsellesi käynnistyspiuhat
(?), varsinkin jos olet joutunut muutamaan kertaan ahdistelemaan lähistölle
majoittuneita muita travellereita tai paikallisia auton hyppykäynnistyksen
muodossa. Kannattaa toisaalta myös pitää huoli että kulkuneuvo on kunnossa ja
akku ei tyhjene joka yö itsekseen. Mukaan on hyvä pakata myös kuluvia asioita
kuten vettä, öljyä ja polttoainetta. Vettä on hyvä pitää riittävästi sekä
koneen että elimistön jäähdytystä varten. Polttoainekanisteri nyt vaan on
kätevä jos vaikka bensa loppuu. Luksushörhelöillä tosiaan löytyy sieltä
asuntoautosta suihkun, keittiön, pyykkikoneen, laguunin ja kauniiden kotiorjien
lisäksi esim. kasaan menevä pöytä ja pari tuolia.
Näillä elää. Enemmän voit raahata, vähemmällä selviät. Ihan
mikä hyvältä tuntuu. Lopputuloksena voit aamu toisensa jälkeen herätä mitä
upeammista maisemista viileän kosteaan auringonnousuun kun ympärilläsi loikkii
aamuauringon herättämiä kenguruita ja wallabeja. Voit nousta omasta tutusta
sängystä päivä toisensa jälkeen ja keittää aamukahvit, istua kuuntelemaan veden
ääniä rannikolle tai puiden havinaa ja vesiputouksen jylinää vuoristossa. Tämä
on kaunis maa. Koitetaan pitää se sellaisena.
-O
-O
Ps. Jos heräät aamulla korvia riipivään tuhannen liitutaulun
raatelua muistuttavaan ääneen olet paikallistanut parven paikallisia
papukaijoja. Ne on vaarattomia, paitsi ehkä yleisen mielenterveyden kannalta.
Jatka matkaa tai odota aloillasi että linnut päättävät tehdä niin.
Kuivauskaappi on suomalaisten Marthojen keksintö, joten ei ole ihme ettei niitä Australiassa tunneta. :)
VastaaPoistaOletko jo naistenvessastakin käsisuihkua etsinyt? Toivottavasti auto ei simahda pitkien asumattomien taipaleiden aikana!
VastaaPoistaSaattaapi suomalaiseen rakennustapaan vähän vaikuttaa erilainen ilmasto. Lämpimän talon rakentaminen maksaa enemmän ja lämmityskustannukset kasvavat asunnon koon myötä.
VastaaPoistaKiitos kannusteista!
VastaaPoistaTosiaan kuivauskaappi taitaa olla suomalaista eksotiikkaa ja osaltaan syntynyt suomen ilmastosta johtuvien rakennusseikkojen vuoksi.
-O